Synopsis: Modern “speakers” of Hawaiian should seek the source of the language as spoken by our ancestors and written in the Hawaiian newspapers.

æO ke aloha nö ko æoukou e ka poæe makamaka heluhelu o nei kolamu nüpepa, nona ka inoa e hoæohanohano mau ana i ko Honolulu ua kaulana näna e kalahea aku ana ma nä kauhale o Honolulu kapikala: Welina nui me ke aloha! Eia hou mai au æo Kamoaæelehua ke pä kähea aku nei e hoæokipa æia ma ko æoukou mau wahi pumehana o ke aloha.

A no laila, æo kaæu nïnau nui; æo ke æano hea lä hoæi ke æano o kä käkou æölelo Hawaiæi æana? E hoæäkäka iki aæe au i æano möakäka paha koæu mau wahi manaæo. He mea maopopo loa, æo ka æölelo Hawaiæi, he æölelo no ka æohana æölelo like o nä æölelo he nui o ka Moana Nui Äkea, i ili mai iö käkou nei mai nä küpuna mai, nä känaka æöiwi o nei paeæäina. A i loko o ka neæena o ka manawa mai ka hiki mua æana o ka poæe haole, ua loli ke æano a me ke külana o ka æölelo æöiwi o ka æäina. Ua æikea ke emi loa æana o nä känaka æöiwi maoli o ka æäina a me ke emi pü æana o ka æölelo. I ka wä i noho mana ai nä aliæi i loko o ke au o ke aupuni möæï, ma ka æölelo æöiwi i mälama æia ai nä hana a pau. A i ka hoæokahuli æia æana o ia aupuni möæï me kona aliæi wahine æo Liliæuokalani, a æapakau æia hoæi ka mana aupuni e nä haole, emi hou maila ke külana o ka æölelo Hawaiæi a hiki i kona päpä loa æia æaæole e hoæopuka æia ma ke kula æia o nä kamaliæi kula aupuni. Eia naæe, ua mau nö kekahi hapa o nä Hawaiæi ma ka æölelo Hawaiæi i waena o läkou iho ma nä hale pule, hale küæai a ma nä wahi like æole o ke kaiaulu, i kä läkou æölelo i ili mai nä küpuna mai. A hala æelua paha hanauna, ua emi loa nä æohana (ma waho hoæi o Niæihau) e æölelo mau ana i ka æölelo Hawaiæi, æo ia kä läkou æölelo koho. No nä kumu like æole, ua waiho æia ka æölelo Hawaiæi, a aæo nui æia ka namu a ka haole ma nä kula a ma nä hale küæai, a pëlä wale aku ma ia wahi aku a ia wahi aku.

I këia mau lä, ua hoæöla æia kekahi æölelo Hawaiæi, akä, he aha lä kona æano? Ua like anei ia me kä nä küpuna? Pehea lä e like ai, a pehea hoæi e æokoæa ai? æO ia kä käkou e nalunalu ai, ke hoæöla æia nei i ka æölelo kupuna, a i æole ia, ke haku æia nei a hoæololi æia paha a like a like me ka æölelo a ka haole, i mea hoæi e kohu ai i ke æano o ko käkou nohona o këia mau lä? æAæole au e höæole i ka loli æana o nä æölelo, akä, æokoæa ka loli æana i loko o kona wä e ikaika loa ai, a æokoæa ka loli o ka wä i mäilo iho ai kona külana. He haku wale ka hana me ka hoæololi aku ma ke külana näwaliwali. æO kaæu e paipai nei, e aæo æiæo käkou a paæa pono ka æölelo maoli a nä küpuna o ke au ikaika o ka æölelo ma kona mau æano a pau, a laila, e koho akahele i nä æano e loli ai no ka pono o ka æölelo a me kona poæe.

He ahona loa ke aæo käkou ma nä palapala mai ia wä, æo nä nüpepa æölelo Hawaiæi kahiko kaæu puni! æIkea nä æano maoli a läkou i æölelo ai no nä hana like æole o ke kanaka maoli, ko läkou kuana æike i küpono i këia au nei. E hoæi aku nö käkou i ka mole kumu o ka æölelo a hoæoikaika i laila, a aia a paæa ke kahua ma nä æano a pau, e kiæi käkou e kükulu i hale e pono ai ka nohona o nä hanauna o këia hope aku.

E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:

>> kwong@hawaii.edu

>> rsolis@hawaii.edu

a i ‘ole ia, ma ke kelepona:

>> 956-2627 (Laiana)

>> 956-2627 (Kekeha)

This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.