Synopsis: At the time of this writing, the race for president has not yet seen a winner. It is amazing to see how differently people feel about the incumbent, despite the glaring faults that his detractors can’t ignore.
Aloha mai käkou. æO këlä poæo manaæo e kau maila i luna, he æölelo kaena ia na kekahi moho e holo päloka nei no ke külana Pelekikena o æAmelika Hui Pü æIa. æO ka æoiaæiæo, ua puka mai ia manaæo ma ka namu haole, eia naæe, he namu a he æölelo kanaka paha, æo ia kohu æole nö! Eia hoæi ka mea æäpiki. I këia manawa nö aæu e käkau nei i këia wahi moæolelo, æaæole moho ma waena mai o nä mea nui æelua e æähaæi nei i ka lanakila, a æo ka helu æana i nä päloka, eia nö ke noke æia nei. Kau nui ka manaæo o ka lehulehu i kä läkou moho, e kau mai ana ia i ka hano häweo.
I ka hahana mai o këia hoæokükü holo päloka, a æike æia hoæi ka pohihihi o kona hopena, ua æike pü æia hoæi me ke æano æokoæa o kekahi æaoæao a æokoæa hoæi kekahi. æO ia hoæi, ke koikoi nei kekahi æaoæao i ka noke aku i ka helu æana a pau ka päloka hope i ka helu æia. Pëlä auaneæi e mana ai ke koho æana a këlä me këia makaæäinana o ke aupuni. æO kekahi æaoæao naæe, eia nö läkou ke kaniæuhü nei i ka hana æäpuka e lawelawe æia nei i loko o nä wahi koho päloka. A he æäpuka hoæi ia na ka poæe Kemokalaka. æEä, aia nö nä æaoæao æelua ke makaæala nei i ka hana i mea e puka ai ma ka pono. He hakuæepa naæe ia na ko “läkou” lä moho pü maiæa æolohaka! He hana hoæolehelehe nui nö ia i kohu kamaliæi ka hoa like.
æO ia æölelo kaena a kahi moho e kau ana ma luna aæe nei, no ka æike æole æia o kekahi mea i æoi aku kona pono a hoæokae æili æole, he hana nui koæu puni æana. æO ke kiæi æana e hoæopau i ka helu päloka æana ma kauwahi külanakauhale, e laæa æo Philadelphia läua me Atlanta, he mau wahi nui o ka poæe päæele, he aha lä këlä æano? He keu ia a ka hana hoæokae æili! æO kona hoa paio naæe, ke hoæohiki mai nei ë ke lilo æo ia i pelekikena, i pelekikena ana nö ia no nä känaka a pau o ka æäina, a pau pü hoæi me nä känaka i koho æole iä ia.
Pehea lä e manaæo ai ka hapalua o ka lehulehu he pelekikena maikaæi ana ka moho Lepupalika? He æike ahuwale æia ko ia ala æano hoæopunipuni i loko o këlä mau makahiki æehä i hala aku nei. Kaena mau ana i ka nui o käna hana no ka pono o ke kaiäulu päæele, æo ia hoæi, æaæohe kanaka i æoi aku ka nui o kona käkoæo æana i ia kaiäulu. He ahuwale ke æano pepelo o ia æölelo, a ua lilo paha i mea e käkoæo æia ai æo ia.
æO kekahi poæe e käkoæo nei iä ia, he puni kälä ko läkou æano a ke manaæo nei hoæi i ka nui waiwai e loaæa mai ana ke koho hou æia. Mea æole ka hauna o ka hoæopunipuni ke honi æia ke æala o ke kälä. æAæole pau ka helu æana i nä päloka a ua kükala aku naæe no ka lilo æana o ke eo iä ia. He mea æole hoæi iä ia ka puæe wahine. Kaena wale aku æo ia no ka lälama wale æana i ko läkou maæi. A i loko nö o ka nui o ka poæe e loaæa ana i ka maæi Kolona, a e pau ana i ka make, he mea æole ia ma mua o ka pöæaiawaiwai. A i loko nö o ko ia ala hoæokë æana i ka pale maka, a me kona paipai æana i kona poæe käkoæo e käpae i ia mea, mau nö ko läkou lä käkoæo a mau ka laha o ka maæi!
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
