Honolulu Star-Advertiser

Thursday, November 14, 2024 77° Today's Paper


EditorialKauakukalahale

Column: Hemo maila ka ʻipuka o ka hale, he aha ke komo mai?

Synopsis: The argument for opening up tourism is not good news to everyone. Perhaps it is a sign that we should shift to a more technology-based economy or be replaced by those who already do.

Aloha mai nö käkou. He mau mahina këia o käkou e noho kaæawale nei me ka peæe æana o loaæa mai i kahi maæi weliweli. Eia kä naæe, ma muli o ia mälama pono æana i ko käkou olakino, ua manaæo æia i wä maikaæi nö paha këia e pä kähea aku ai he leo kono i nä malihini e kipa mai iä käkou me ka waiho mai i kä läkou kälä ma æaneæi. No ka poæe paha e hoæomanawanui nei i ka noho hemahema, a me ka loaæa æole hoæi he kälä e lako ai ka hale a æaeæoia ai ka nohona, he nühou hoæohauæoli ia e lana ai ka naæau a manaæo ai hoæi i ke ola.

Eia nö naæe kekahi poæe ke känalua nei i ke akamai o ia hana, a i loko nö o nä koina a pau a ke aupuni e koikoi aku nei i ka poæe e lele mai ana, ‘o ia känalua nö. æO au kekahi e helu æia i loko o ia æäuna. ‘Aæole paha e hiki ke hoæohalahala mai i ia puni maluhia. He mea ia e koikoi mai nei i ka nihi o ka hele ma këia nïnau, o lilo auaneæi i ke ala o ka hewahewa. Ua æike æia ma nä æäina mai æö a æö o ka honua nei. æO ka poæe i nihi ko läkou hele, ua käkaæikahi ka laha æana o ka maæi ma waena o läkou. æO ka poæe naæe i lele æë aku i ke kai me ka nänä æole i ke æano o ka nalu, ua häläwai nö me ka pöæino.

æEä, maopopo iä käkou a pau ke külana pöpilikia o këia wä. Ua hele nö a maæa i ke külana kaukaæi kälä, ka mea hoæi e küæai ai i ke ö e pono ai. A æaæole nö paha e ola hou käkou i ka hoæohalahala kekahi i kekahi. He keu nö ia a ke aloha æole! I wä küpono naæe këia no käkou e noæonoæo hou ai i ko käkou kaukaæi ma luna o ka æoihana hoæokipa malihini i mea e lako ai i ke kälä. æAæole paha e hiki iä käkou ke pakele i ia mole o ka æino, ua paæa loa i loko o ko käkou æäina, eia naæe, ua hiki ke noæonoæo æia he mau æoihana æokoæa e küæonoæono ai ka lehulehu.

æO ka æoiaæiæo, æaæohe lihi küæonoæono o ka nui o ka poæe e hana nei ma nä æoihana hoæokipa malihini. æO ka æoihana mahikö nö paha kona hoa like, æo ia hoæi, æo ka luna wale nö ke waiwai mai ma loko o ia æoihana. E aho ke aæo æana o käkou kamaæäina i nä æoihana pili æenehana, me ka hoæomäkaukau æana hoæi i nä keiki i nä æoihana näna e kaukaæi nui i ka æike kamepiula. I laila nö ke ola o këia hope aku.

Ua lohe æia ka nühou no ka æoihana küæai hale, æo ia hoæi, he nui ka poæe e küæai nei i nä hale pipiæi ma Hawaiæi nei. He käkela a he hale aliæi paha ke æano. æO nä mea ia nona ke kumu küæai he hoæokahi miliona a æoi. A eia ka mea æäpiki, ke küæai æia nei no nä kumu küæai i æoi aæe ma luna o nä huina kälä a ka æona hale i manaæo ai he makepono. æO ka poæe hana ma loko o nä æoihana pili kamepiula ma Silicon Valley, ma Kaleponi hoæi, æo ia ke küæai mai nei i ua mau hale nei, no ka mea, ua hiki iä läkou ke lawelawe i kä läkou mau hana ma o ke kamepiula, a ma kahi mamao mai. æAæole läkou hele kino aku i ka hana, a æaæole hoæi e koikoi æia ka noho æana ma kahi kokoke i ka hana.

He au hou këia, a æaæole käkou e kaukaæi ma luna o nä æoihana hoæokipa malihini. Eia nö ua poæe lä ke neæe maoli mai nei. A æo käkou, ke æike nei i ka æilihune. E aho ka nänä æana i ia mau æoihana kamepiula a æenehana paha. E poina nä hana hoæokipa malihini!

———

E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:

>> kwong@hawaii.edu

>> rsolis@hawaii.edu

a i ‘ole ia, ma ke kelepona:

>> 956-2627 (Laiana)

>> 956-2627 (Kekeha)

This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.

We apologize for the inconvenience; our commenting system is currently undergoing some technical issues. Our team is working to resolve the problem, and hope for it to be back up soon. Thank you for your patience and understanding.