Synopsis: The governor is seeking input from the public as to which of four candidates he should pick to fill an opening on the Hawaii Supreme Court. This choice could be very important for Hawaiian rights.
Aloha mai nö käkou. I ka heluhelu æana i ka nühou e laha aæe nei ma o ka pünaewele, kau kuæu maka ma luna o kekahi moæolelo no ka æimi æana o ke Kiaæäina Ige i mea näna e pani i ka hakahaka ma ka æAha Kiæekiæe o ka Mokuæäina o Hawaiæi. He hakahaka i hemo mai ma muli o ka hoæomaha loa æana o kekahi o nä luna känäwai, æo Richard Pollack, i piha mai nei iä ia nä makahiki he 70. Püæiwa ihola au i ka lohe no kona hoæokikina æia e hoæomaha loa. Kainö a he hana hoæokae ia i ka poæe æelemäkule, eia kä, he kü nö ia hana i ke känäwai. No ka manawa, æaæole paha käkou e hihi.
Ma loko o ua moæolelo lä i waiho æia ai kekahi lou no ka lehulehu e höæike aku ai i ko käkou manaæo. æEä, pehea lä koæu manaæo no këia Kiaæäina ma mua, he nani nö kä ia ala hana æana pëlä i këia wä. Nui koæu mahalo i kona nänä æana mai i ka manaæo o käkou. Hoæi nö ka manaæo i ka hana a kahi pelekikena Trump a me ka æaoæao lepupalika i ka wä i hala ai æo ka Luna Känäwai Ginsburg. æAæohe nö a he wä, æo ke koho akula nö ia o kahi Trump i moho me ka nänä æole i ka manaæo o ka lehulehu e höæike ai ma Nowenapa ma ke koho päloka. Kohu mea lä, ua pünuku æia ko käkou leo!
Eia ke häpai æia nei e ke keæena o Ige he æehä inoa, a ua maikaæi nö paha läkou, æaæole paha. Aia ka æike i ka noiæi. Noæu iho, aia ka pono i ka noho mai o kahi luna näna e paio no ka pono o käkou Hawaiæi, a ma o ka heluhelu æana i nä paukü pökole e höæike ana i kauwahi moæolelo pökole no ua mau moho nei, pëlä nö e akäka ai.
Eia mai nä inoa i häpai æia e ke Kiaæäina: æO Todd W. Eddins, æo David M. Forman, æo Darolyn Lendio Heim, a æo Benjamin E. Lowenthal. Ma waena mai o läkou, aia paha kekahi i hoæoikaika nui ma nä hana e paipai ai i ka pono o ka poæe Hawaiæi. A ma ka noiæi iki aku, he æike ka mea e loaæa mai ana. æO wai kai hana ma lalo o ka luna känäwai Klein, he kanaka maoli i noho ma ia æaha he mau makahiki aku nei? æO wai kai hana no ka Native Hawaiian Legal Corporation? Na wai i hana mai ma nä hihia e koikoi ana i nä pono o ka poæe Hawaiæi? Na wai i käkau i nä höæike he nui e paipai ana i nä pono o käkou a e küæëæë ana hoæi i ka hana æino æia mai? Na wai i aæo a hoæomäkaukau hoæi i nä känaka Hawaiæi i mea e lilo ai i loio a i loaæa ai paha ka æike e pale ai i ka hana æino mai a ke kolonaio? He lihi noiæi wale nö ke ala e loaæa mai ai ka häæina no ia mau nïnau.
Noæu iho, he wä këia no käkou Hawaiæi e höæike ai i ko käkou manaæo ma këia koho æana, a e koikoi ai hoæi i ke Kiaæäina e koho i kekahi moho näna e kökua iä käkou. I loko nö o koæu ukiuki i ka hana a ka poæe lepupalika o æAmelika, he mahalo naæe koæu i ke akamai o kä läkou hoæopiha æana i ka ‘Aha Känäwai Kiæekiæe o æAmelika i nä luna näna e käkoæo i ko läkou lä mau manaæo. E ao nö paha käkou Hawaiæi. æO ko käkou wä këia e koho ai i kekahi luna näna e käkoæo i ko käkou mau manaæo. Pëlä ana nö e kö ai ka æiæini, a e küæokoæa ai paha käkou Hawaiæi i kekahi lä. No ka moho maikaæi, ma ka hana noiæi nö ka æike.
———
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.