Synopsis: Indigenous peoples have been moved off our sacred lands to make way for the alien concept of Manifest Destiny. Lands are desecrated, made into monuments glorifying humans, violating a worldview in which land is the chief and people are its servants.
Aloha mai käkou e kuæu lähui. Ua æike æia paha ka manaæo o nä hua e kau mai ana ma luna aæe nei. Ua paæa no paha iä käkou a pau i ka hïmeni mau ‘ia i loko o ke kula kamaliæi a ma mua paha o kauwahi hoæokükü haæuki. Akä, “Is the land of the free really the home of the brave?”
I oæo mai ka hana a makua aæela, hoæomaopopo ihola au æaæole ia æo ke one hänau o ua poæe koa lä. He malihini naæe ka poæe näna i käæili hewa i kuæu æäina a pau ka noho noa æana o kuæu lähui i laila. æEä, e ka makamaka heluhelu, æaæole ma Hawaiæi wale nei nö ka æike æia o ia æano hopena. I æAmelika pü hoæi kekahi i pähola ai ia maæi. Ma hope o ka pepehi wale æia o kahi George Floyd e nä mäkaæi o æAmelika, æo ka mähuahua aæela nö ia o ka nui o ka poæe küæëæë i ka hana æino æia o ka poæe päæele. Ua æike æia ke käkoæo a ka poæe mai æö a æö o ka honua.
Ma ia wâ mai, hoæomaka aæela kekahi poæe i ke kulaæi æana i nä kia hoæomanaæo o ka poæe koa o ka æaoæao hema, ka æaoæao i häæule ma ke kaua küloko o æAmelika. I höæailona ua mau kia lä no ka paipai hoæokae æili a ka æaoæao hema. Aia naæe kekahi poæe näna e kulaæi ana i kekahi mau kia no nä koa o ka æaoæao æäkau, a pau pü hoæi me nä kia o kekahi mau pelekikena kaulana, æo ia hoæi æo Wakinekona a æo Jefesona. æO ke kumu mai naæe, he kanaka æona kanaka ia, a ‘o ia hoæi ke kumu nui i hoæouka æia ai ke kaua.
Eia ka mea æäpiki, i loko nö o ko Abelahama Linekona hoæonoa æana i nä päæela ma o ka pülima æana i ka Emancipation Proclamation, hana æino æia naæe ko ia ala kia hoæomanaæo. A no ke aha lä i hana æino æia ai këia pelekikena hoæonoa päæele? I loko nö o käna hoæonoa æana i nä päæele, hana æino akula æo ia i nä æöiwi o æAmelika. æO ia ka wä a nä haole o ‘Amelika, mai æEulopa, e käæili ana i nä æäina o nä æöiwi. Ua paipai läkou i ia mea he Manifest Destiny, æo ia hoæi, ua noa nä æäina a pau, pehea lä ka noho a noho æole æia e nä æöiwi. A i ka loaæa mai o ke gula ma ke komohana o æAmelika, neæe nui akula nä haole i loko o ka æäina o nä æöiwi no ka æimi waiwai. æO ia ke kumu i hahana ai ke kaua ma waena o nä æöiwi a me nä haole. æAæohe o Linekona waiho mälie i nä æöiwi. Ma hope o kekahi kaua, ua æäpono æo ia i ka pepehi æana i nä æöiwi he 39, a make nö ua poæe æöiwi nei i ke käæawe æia!
æO ia ihola kekahi kumu e häpai æia nei ka manaæo no ka wäwahi æana i ke kia hoæomanaæo i kälai æia ma ka lae pöhaku o Mount Rushmore ma nä Black Hills, æo ia hoæi, æo Paha Sapa. æO Linekona kekahi o nä kiæi i kälai æia ma laila. æO Wakinekona a æo Jefesona kekahi, a æo ka hä, æo ia nö æo Theodore Roosevelt, ka mea näna ka æölelo kaulana, “The only good Indians are dead Indians.”
E püæiwa loa ana paha kekahi poæe i këia manaæo no ka wäwahi æana iä Rushmore. Eia naæe, ua wäwahi æë æia ka æäina kapu o nä æöiwi, i mea e hoæohanohano ai i ke kanaka! æAæohe wahi æihi i ke külana kapu. Me he mea lä, he aliæi ke kanaka a he kauä ka æäina. Aæole pëlä ka manaæo æöiwi, a æo ia ke kumu a käkou e küæëæë nei i ka wäwahi æia o Maunakea!
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
