Synopsis: The Kökua Hawaiæi Foundation, established by the musician Jack Johnson and his wife, Kim, is committed to the production of local, sustainable food, education on sustainability, and the reduction of waste.
Wahi a kahiko, he aliæi ka æäina a he kauä wale nö ke kanaka. Aia nö kekahi kanaka ma Haleæiwa näna e paæu nei i nä hana e ola hou ai ka æäina, æo ia hoæi, æo Jack Johnson, he puæukani mälie o ka leo a he haku mele kaulana nö hoæi i nä mele e piæi ai ke kaunu. Eia ke hana pü nei läua me käna wahine, æo Kim, i ka höæuluæulu kälä e holopono ai nä pahuhopu o kä läua æaha hoæöla kaiäulu i kapa æia æo Kökua Hawaiæi Foundation. He mau pahuhopu nui æekolu e kälele æia ana, æo ia hoæi, æo ke aæo æana i ka mälama honua, ka hoæoulu meaæai mauö e paæa ai ke külana æaeæoia o ke kaiäulu, a me ka hoæëmi æana i nä æöpala e haumia nei ka æäina a me nä kai.
Ma muli o ko läua paæu æana i ka höæuluæulu kälä, ma nä miliona hoæi ka nui, ua hiki ke küæai æia he wahi æäpana æäina (7 æeka) i ka malu o Kaæala, ma ka moku æo Waialua, i ke ahupuaæa æo Paæalaæa, a ma kahi e kaulana nei i këia mau lä ma kona inoa æo Haleæiwa. He æäpana æäina ia i hoæokaæawale æia, ma lalo o ke känawai o ka Mokuæäina, no ka hoæoulu mea kanu a me ka hänai holoholona. æAæole hiki ke kükulu æia nä hale küæai a me nä hökele ma laila. A æoiai he æäina mahakea ia, ua momona maila paha a küpono hoæi no ka mahi hou æia i ö e pono ai ua kaiäulu nei æo Haleæiwa. He papahana ua KHF nei näna e aæo mai kekahi hanauna inä e mälama æia ka æäina, na ka æäina nö e hänai mai i ke kaiäulu i këia manawa a i ka wä e hiki mai ana.
æO ka pahuhopu nui no këia wä a no ka wä hoæi ma këia hope loa aku, æo ia ka mälama æana i këia æäina ma ke æano i æäina e mahi ai a loaæa mai ai hoæi he ola no ka pono o ke kaiäulu, a æaæole i æäina na ka malihini e mäkaæikaæi ai a hialaæai ai ka manaæo. æAæole ia hana mäkaæikaæi he hana e kü ana i ka manaæo o ka poæe Hawaiæi he hana pono. E like me ka æölelo noæeau e kau mai ana ma nä lälani mua o nëia kolamu, he aliæi nö ka æäina a he kauä ke kanaka. Na ke kanaka ia e mälama aku i ka æäina, a pëlä e mälama mai ai ka æäina iä käkou.
æO ia hana a Jack Johnson mä me käna wahine, he hana manawaleæa nö ia. æO ia hoæi, æo nä kälä a pau e loaæa mai ana ma ke küæai mea kanu, i kälä ia e hoæomau ai i ia papahana, a e hoæonui ai paha i ka æäina e hoæohana æia no ka hoæoulu mea kanu. æAæole këia he hana e waiwai ai ke kanaka i ke kälä, e like me ka mea mau i ke ao o ka päæoihana haole. I waiwai naæe läua i ke külana æaeæoia o ke kaiäulu ma nä pahuhopu laulä æekolu i häpai æia ma luna. æO ka hoæonaæauao ‘ana i ka mälama honua. æO ka hoæoulu meaæai küloko. A æo ka mälama æana i ka maæemaæe o ka æäina a me ke kai a emi mai ai ka æöpala. I mea ia mau hana e pono ai käkou a pau.
A no laila, e nänä aku käkou i këia hana a ke Kökua Hawaiæi Foundation ma Haleæiwa a e hoæopilipili hoæi ma nä wahi a pau o ko käkou paeæäina. æO ia ka mea e ola ai käkou a ola ai hoæi kä käkou poæe mamo o ka wä e hiki mai ana.
E hoæomau æia ana.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
