Synopsis: The inability of inhabitants to pronounce correctly the indigenous names of the places they inhabit is, at a minimum, disrespectful, and more seriously, ignorant.
Aloha mai nö käkou e nä hoa hoæöla æölelo æöiwi o nä æäina mai æö a æö. I Kanakä aku nei au no kahi häläwai nunui i kapa æia æo ka AERA (American Educational research Association). Ma laila e häpai æia ai nä papa hana noiæi like æole pili i ka hoæonaæauao æana. Ma mua naæe o ia häläwai nui æana (ma kahi o ka 15,000 poæe), ua mälama æia he häläwai liæiliæi no ka poæe æöiwi o ka Päkïpika a me nä æAmelika, a nui hoæi koæu hoihoi i ka haæiæölelo a kekahi æöiwi o Kanakä. Ua aæoaæo mai æo ia no ka puana æia o ka inoa o ua külanakauhale nei e kau ana ma luna, æo ia hoæi æo Toronto. æO Tkaranto ka inoa pololei a ua hoæololi æia naæe i mea e maæalahi ai kona puana æia e nä haole.
æAæole nö i paæa pono ka moæolelo no ke kupu æana mai o ia inoa. No ka lähui Mohawk paha a no ka poæe Iroquois paha, aia nö ia ke paio æia nei. Eia naæe, ua æano æaelike æia kona unuhi æana, æo ia hoæi, kahi ia e kü ana nä läæau. He höæike mai këia inoa i kahi hana maæa mau a ka poæe æöiwi o ia æäina, æo ia hoæi ke kükulu æana i mau läæau ma ke æano i mäkähä ma nä köä o nä muliwai, kahi e hoæopaæa ai i nä iæa. Ua ana æia ka nui o nä makahiki o kä läkou hana æana pëlä, he 4000, ma o ka nänä æana i ke kalapona i loko o nä läæau kahiko e waiho mai ana. He kupa æäina æiæo nö. A i ka loli æana o ko läkou inoa, nalo hoæi ia moæolelo.
A höæea au ma ke kahua mokulele i Tkaranto, lohea akula nä hoæolaha e pähola æia mai ana ma o nä pahu hoæonui leo. æIkea hoæi nä höæailona e höæike mai ana i kahi e hele ai, a ua pälua ka æölelo. æO ia nö ka æölelo Pelekane e kau mai ana ma luna, a me ka æölelo Palani e haæa ana ma lalo. Pëia hoæi nä höæailona ma loko o ke külanakauhale, ma nä ala, nä hale, nä hale küæai, a me ia wahi aku ia wahi aku. æAæohe wahi æike æia o nä æölelo æöiwi o ia kaha koe wale nö ma nä inoa æäina, a e like nö me ka inoa æo Tkaranto, ua hoæohaole æia ka puana. Eia ka mea æäpiki. Ua käkaæikahi kuæu lohe i ka æölelo Palani. He namu Hindi, he namu æAlapia paha, a he mau æölelo æë akula kai lohe æia. A æo ka namu Pelekane ka mea nui loa o ka lohe æia. A no laila, i waiwai aha ka mälama æana i ka æölelo Palani ma ia mau höæailona?
He mea maikaæi nö paha ka mälama æana i nä æölelo a ka poæe æöiwi nona ia mau kaha, nä æölelo hoæi e walo ana i ke kula no 4000 paha makahiki a æoi. Pëlä nö e paæa ai nä moæolelo, ka nohona, nä loina, a me ka æike e pono ai nä mea ola a pau o ka æäina. Aia nö ua mau æike nei ua paæa i loko o nä inoa æäina, a he hana æülala ka hulikua æana i ia mau æike. I këia wä o ka wela æana mai o ka honua, aia ke ola i ka mälama æana i nä æike o ka poæe aloha æäina. He haæawina mälama honua ko ka inoa æo Tkaranto. Aia i hea ka waiwai o nä inoa haole? He mau inoa hoæohanohano kanaka wale nö æo Churchill, Victoria, Prince Rupert, Prince George, a me nä inoa æäina like he nui aku nö. E mälama æia ka æike o ka poæe æöiwi. Ua paæa nö ia i loko o nä æölelo a me nä inoa. E aæo æia hoæi ko läkou puana pololei æana a me ka manaæo, no ka mea, he aliæi ka æäina a he kauwä wale nö ke kanaka.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.