Synopsis: 126 years have passed since the overthrow of the Kingdom of Hawaiæi. As we remember this, we are reminded that the right to utilize our language has been effectively overthrown as well.
———
Aloha käkou. Eia mai kä æoukou wahi mea käkau ke käkau nei i kahi kolamu e hoæopuka æia ana ma ka P6, he 126 makahiki ma hope mai o ka hoæokahuli æia o ke Aupuni Möæï o Hawaiæi nei. æO ka æoiaæiæo, e piha ana ia heluna makahiki i ka lä æapöpö, he P4 wale nö. æO ia ihola nö ke æano o ia mea he käkau kolamu nüpepa i këia mau lä. E hoæouna æia i nä luna hoæoponopono he æelua lä ma mua o kona puka maoli æana mai i mua o ka lehulehu. A no laila, he æano wänana paha këia no ka mea e kupu mai ana.
I nehinei nö, i ka P2 hoæi, ua hopu æia kahi kanaka no ke kalaiawa æana i kona kalaka ma kahi ala komo o ka Halealiæi æo æIolani. He aha hoæi ko ia ala hewa i hopu æia ai? I hewa kä hoæi i ka pau æana o ka pono o kahi laikini kalaiwa kaæa. Auë nö kä hoæi ë! Ua hala æë ka lä e hoæäla hou ai i ua laikini nei, a ua hoæopaæi æia ka mea kalaiwa e ka mäkaæi ma o ka likiki. E nïnau mai ana paha æoukau, e nä hoa heluhelu, “Ua hopu æia anei no ka hala æana o ka palena pau? He æoæoleæa hoæi kau!”
He manomano paha nä mana o këia moæolelo e kamaæilio ai. æAæole naæe paha käkou e luæu aku ma loko o ia mau kai. æO ko ia ala mea i hopu æia ai, æo ia hoæi ka æauæa æana i nä hua haole ma ka pane aku i nä nïnau a ka mäkaæi. He höæaæano nö paha ia æano hana i ka manaæo o ua mäkaæi nei, a ua lilo nö paha ia i mea e näukiuki ai. æO ka hopu akula nö ia o kahi mäkaæi nuha i ua kaæaka nei a lawe akula i ka hale paæahao. A no ke aha lä i æauæa æia ai ka hua haole? Ua paæa æole paha ka namu iä ia? æAæole kä pëlä! Ua paæakikï akula ua kaæaka nei ma ka noke æana i ka pane aku ma o ka æölelo Hawaiæi. æO ia ihola ka mea i pökole ai ka naæau o kahi mäkaæi. æEä, e nä hoa, ke kuhi nei au æaæole hiki i ka mäkaæi ke æölelo Hawaiæi, no ka mea, inä ua hiki, inä nö paha he kumu æokoæa e hopu ai i ka mea kalaiwa!
Ua puka mai këia wahi moæolelo ma ke kükala nühou o ke kïwï, a puka pü mai hoæi me ka inoa o ka mea kalaiwa, æo ia hoæi æo Daniel Anthony, ka mea i kaulana i ka hoæoikaika i ia hana æo ke kuæi æai. Wahi äna, æo kona æäina këia, a inä e lawelawe ana kekahi kanaka i ia kuleana æo ka mälama maluhia, aia ka pono æo ka lawelawe æia ma o ka æölelo a ka poæe o ka æäina, ka æölelo Hawaiæi. A no laila, æo ia kä ke kumu i æauæa ai ua æo Anthony i ka hoæopuka æana i ka æölelo haole i mua o ka mäkaæi.
Ma këia nïnau no ka æölelo e kamaæilio ai ka mäkaæi me ka lehulehu, he pale känäwai paha a he makaæäinana paha, käkoæo au i kä Anthony. He æölelo kühelu ka æölelo Hawaiæi no ka Mokuæäina æo Hawaiæi, a no laila, æaæole hiki i nä æäkena o ia Mokuæäina ke koikoi i ka æölelo haole æo ia ka æölelo e lawelawe ai i ka hana o ke aupuni. æEä, æaæole paha e hopu æia ka mea æölelo Kepanï a i æole ka mea æölelo Palani, a ia æölelo aku ia æölelo aku, no ka æauæa i ka namu haole.
Ma laila naæe ka palena o koæu käkoæo, no ka mea, æaæole ka paeæäina nei he Mokuæäina no æAmelika. Ua käæili kalaæihi æia ka pono o ko Hawaiæi e kahi æuæa i noho hewa mai nei.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
