Synopsis: A catastrophic fire destroys nearly the entire collection of a Brazil museum, including an important Hawaiian gift. This tragedy serves as a serious reminder to all museums and caretakers of knowledge to have contingency plans in case of emergency.
———
Auë ke aliæi ë o ia au i hala,
pau ka æahu æula i ke ahi ë.
Auë ke alelo ë,
lauahi æia a lehu ë.
Auë ka æike ë,
hamu æia a näæä ë.
Puæeæena ke aloha e nä kahu ahi o ka lamakü æölelo Hawaiæi. I ka M.H. 1842, pae akula ka moku æo L’Aigle ma Rio De Janeiro, Brasil. Ma luna o ia moku i halihali æia mai ai ka Möæï æo Liholiho me käna wahine æo Kamämalu ma ko läua huakaæi æana i æEulopa. Ma laila, ua hoæokipa maikaæi ka æEmepela æo Dom Pedro I i nä aliæi Hawaiæi. No ia launa möæï æana, häæawi makana akula ko käkou aliæi lokomaikaæi i kekahi mea makamae iä ia, æo ia hoæi ka æahu æula o Kamämalu, a me kekahi kähili. Pau ka häläwai aliæi æana, a hoæomau nä aliæi Hawaiæi ma laila aku a i Ladana.
He mea hanohano æoi loa nö ia mea he æahu æula. Na ke aliæi wale nö ia e æaæahu mai. No ia makana i waiho haæahaæa æia i mua o ka æEmepela o Brasil, ua kü nö ia ma ke æano he höæailona no ko Hawaiæi pilina me Brasil. E like nö me ia pilina nui a koæikoæi, ua pülama mau æia nö ua æahu æula nei. Ua kau æia nö ma loko o ko ka æemepela hale aliæi æo São Cristóvão. I ka hala æana o ua æemepela nei i ka pö, ua lilo ia hale aliæi æo ia ka hale höæikeæike æo Museu Nacional do Brasil, a ua mau nö ko läkou mälama æana i ka æahu æula a hiki loa i këia makahiki.
Ma ka lä 2 o Kepakemapa, ua püwä nui ke ahi ma ko käkou mau maka a puni ka honua i ke ahi æä nopu höæae i æai hamu i ia hale höæikeæike. æO ka hapa nui o nä mea i mälama æia ma laila, ua lauahi loa æia nö i ke ahi. He lehu wale nö i koe. Pëlä nö hoæi me ka æahu æula, ua pau loa nö i ke ahi. æAæole ana e æäkaæa hou nä hulu manu o ka æahu æula i ka makani pä aheahe o Hawaiæi nei. æEha hoæi kuæu naæau i ka pau ahi loa o ua æahu æula nei, a pau pü hoæi me nä mea waiwai lua æole æë aæe.
æO Museu Nacional ke kahiko æoi loa ma Brasil. Ua mälama nui æia nä æano mea kahiko like æole piha i ka æike kühohonu. He waihona koæikoæi maoli nö ia hale höæikeæike. æO kekahi o nä mea i mälama æia ma ia waihona, æo ia nä æölelo o nä æöiwi æAmelika Hema. æAæohe wahi alelo hou aku e ola nei e poeko i ka hapa nui o ia mau æölelo. Ua pau loa nö i ke ahi. æAæole nö e lohe hou æia ana e ko käkou mau pepeiao ka nahenahe o ia mau æölelo æöiwi. He minamina hoæi kau!
Eia nö kuæu wahi manaæo iä æoukou e nä kahu hale höæikeæike a puni ka honua, a pëia pü hoæi me æoukou e ko Hawaiæi, pehea kä æoukou hoæolälä pono æana no nä momi makamae o ke au kahiko? Inä e hao mai ka makani, a e lapa aæe ke ahi, a e æiliki iho ka ua, inä nö e hälana ka wai, nei ke ölaæi, a e näueue nö hoæi ka honua, pehea ana lä æoukou e mälama ai i ia mau æike? E akahele, a e noæonoæo pono käkou o æowena köliæuliæu wale iho auaneæi ka æike kupuna a nele kä käkou poæe keiki me nä hanauna hou aku.
Naæu nö me ke ahi wela, HAUKAIKELA. Haleæiwa. Hilo, Hilinamä.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.