Synopsis: Names that have been suggested for the rail stations by a HART committee do not have meanings that reflect the history and the issues surrounding the project. They should have names that are informative.
Aloha mai käkou. æO këlä poæo manaæo e kau mai ana ma luna nei, he nïnau ia no ka mana o ka inoa. I ka wä iä Uiliama Hoæonäueueihe i käkau ai i käna moæolelo kaulana no nä ipo æelua, æo Romeo läua me Julieta, no ke kaua hoæomauhala æana o ko läua mau æohana æelua me ka päkela mähanahana o ka inaina, e höæike ana æo ia ala no ke küpono æole o ka hoæokae aku o kekahi æohana i kahi ma ke æano he hoæokae wale aku nö. He oki loa hoæi ka hoæokae aku ma muli wale nö o ka inoa. Wahi a Hoæonäueueihe, he mea æole ka inoa o ka pua, æo ia mau kolopua nö.
Noæu iho, e kaukaæi aku ka noæonoæo ma luna o ka höæike a Pukui no ia mea he inoa, æo ia hoæi, he mana ko laila. Ua höæike maila æo ia no nä æano inoa like æole i kapa ‘ia ma luna o käkou känaka, a na ka inoa nö e alakaæi i ko käkou æano. æAæole naæe e pau ke kapa inoa æana ma laila. Ua kapa æia ka inoa o nä æäina like æole mai ka nui a ka liæiliæi, a ua hoæohana æia ua mau inoa æäina lä i loko o nä mele a me nä æölelo noæeau no ka hoæohanohano æana, ka hoæohalahala æana, ka hoæomanaæo æana i kekahi hana, a ia mea aku ia mea aku. A wahi a Pukui mä, ma loko o ka puke Place Names of Hawaii, he nui hewahewa nä inoa hou o ka æäina e haku æia nei no nä wahi hou e kükulu æia nei, he hale, he päka, he alanui, he kaiäulu, a pëlä akula. A ua pau pü nö hoæi me ke alakaulewa e holo nei ma Oæahu, a e kaulana nei i ka pipiæi loa o ke kumuküæai.
Ua häpai æia aæe nei he mau inoa no nä wahi hoæolulu æeiwa e kükulu æia nei. Eia ihola nö ua mau inoa lä e like me ko läkou höæike æia ma ka nühou. æO Kualakai, Keoneae, Honouliuli, Hoaeae, Pouhal(a), Halaulani, Waiawa, Puuloa, a æo Halawa. Ua kamaæäina ua mau inoa nei, æoiai he mau inoa æäina ia no ia mau wahi, a æo ia ke kumu e maopopo ai ka manaæo a me ka puana æana, a me ka moæolelo paha. æO Keoneae naæe, æaæole au kamaæäina.
Ua hele nö a kaulana ua alakaulewa nei i kona küæë æia no ka pühalalü æana o ka moæohelu kälä i æäpono æia no kona kükulu æia æana. Eia hou, e käki æia ana nä känaka a pau, akä, æaæole käkou a pau e æike ana i ka pömaikaæi ke hoæomaka kona nome æana i ke ala hao. No laila, æaæole paha e maikaæi ke kapa inoa æana i ia mau kahua hoæolulu ma nä inoa æäina. Maikaæi paha ke kapa æana i nä inoa no ka hoæomanaæo æana i ka moæolelo o ke kükulu æana a me nä mea hoihoi paha o ia mau æäpana æäina. A no laila, eia au ke häpai nei i kekahi mau inoa æë aæe.
Eia mai: æo Pohäkalae, no ka nui o ke kälä e lele kapuahi ana i ke kükulu æia æana; æo Pïkaæamo, no ka paæu mau æana o nä limahana; æo Honokamanö, no kahi noho o Kaæahupähau; æo Keonehäneæe, no ke æano paæa æole o ka honua ma ia wahi i kükulu æia ai nä pou; æo Keakekälä, no ka æänunu o ka poæe æahaæölelo e noho ana ma ka æaoæao æEwa a e piæi ana ka waiwai o ko läkou hale; æo Alakokopi‘i, no ka hopena o ka æai nui æana i ke köpaæa; æo Kalaæihikalä, æoiai he æäina wela æiæo nö ia Kona; æo Kanuæaonäkänaka, no ka noho paæapü æana o ka poæe o ia wahi; a æo Kaiæahämauleo, no ka pipi i æane halapohe ma ia kai haumia.
Ua æokoæa ka manaæo o Hoæonäueueihe a æokoæa hoæi ko ka Hawaiæi. He mana ko ka æölelo, a he mana pü ko ka inoa æäina.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
